Yhteistyössä tukea Ukrainalle

Kuten monissa organisaatioissa, Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti myös Suomen kansallismuseossa koko työyhteisöä. Tarve osallistua auttamiseen oli suuri. Konkreettiset toimet käynnistyivät vähitellen harkitusti, yhteistyössä verkostojen kanssa.

Heti hyökkäyssodan alussa yhteydet Venäjän toimijoihin katkaistiin ja vaadittiin Pohjoismaisten kansallismuseoiden yhteisessä julkilausumassa Venäjää noudattamaan Haagin vuoden 1954 sopimusta kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa.

Pian järjestäydyttiin kansallisten kulttuuriperintötoimijoiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa selvittämään, miten Suomen kirjastot, arkistot ja museot yhteistyökumppaneineen voisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla auttaa Ukrainaa. Erilaisia avustushankkeita virisi nopeasti paljon, ja oli tärkeä keskittää resursseja sellaisiin, joiden kautta juuri museona voisimme parhaiten vaikuttaa.

Ensimmäinen konkreettinen avunpyyntö, johon Suomen kansallismuseossa oli käytännöllisesti mahdollista tarttua, tuli Lvivin kansallismuseolta maaliskuun puolivälissä. Videoyhteys Lviviin tarjosi mahdollisuuden muodostaa autenttista kuvaa kulttuuriperinnön ja museoiden tilasta sodan keskellä. Saimme tietoa heidän kokoelmistaan ja tarpeistaan, lisäksi kävimme ammatillista keskustelua hyvistä käytännöistä eri materiaalien, mm. puulle maalattujen ikonien suojaamisessa.

Kansallisgalleria ja Forum Marinum olivat halukkaat osallistumaan avustukseen yhdessä Kansallismuseon kanssa. Selvisi myös, että Ruotsissa Nationalmuseum oli koonnut museotoimijoita osallistumaan avustuslähetykseen, johon heillä oli valmis toimituskanava Puolan viranomaisten avustuksella. Päätettiin toimia yhdessä, ja Suomen kokoama paketti lähti noin kolmen viikon valmistelun jälkeen Ruotsin keräämien materiaalien kanssa yhdessä Puolaan, Ukraina-tukikeskukseen, josta ne jatkoivat matkaa Ukrainan eri museoille.

Museovirasto sai kesäkuussa 2022 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisätalousarvion kautta erillisrahoitusta Ukrainan kulttuuriperinnön hyväksi kohdistettaviin tukitoimiin yhteensä 50 000 euroa. Rahoitus – sekä varmistus ensimmäisen avustuserän perille saapumisesta – mahdollisti materiaalisen avun jatkosuunnittelun.

Vähitellen luotiin Suomessa sisäministeriön toimesta selkeä kansallinen prosessi, jonka puitteissa myös kulttuuriperintöä koskevat avustuslähetykset voitiin toimittaa EU-komission kokoamiskeskukseen ja sitä kautta edelleen eniten tarvitseville kohteille. Suomen kansallismuseo valmisteleekin laajempaa materiaali- ja tarvikepakettia Ukrainan kulttuuriministeriöltä tulleen tarvelistan mukaisesti.

Suomeen paenneiden ukrainalaisten auttamiseksi pyrimme löytämään juuri meille kansallisena museona ominaisia ja museon resursseja parhaiten hyödyntäviä toimintamahdollisuuksia. Tässäkin pohjoismainen hyvä yhteistyö tuotti tärkeää tulosta. Ruotsin Nordiska museetissa oli järjestetty yhteistyössä hyväntekeväisyysjärjestö Beredskapslyftetin kanssa aktiviteettileiri ukrainalaisille pakolaislapsille. Leirillä tarjottiin lapsille mieluisaa, aktivoivaa ja oppimista ylläpitävää toiminnallista ohjelmaa pakolaisperheiden arkea ja hyvinvointia tukemaan.

Nordiska museetin leirillä kuningatar Silvian seurassa vieraillut tohtori Jenni Haukio toivoi, että sama konsepti toteutuisi Suomessa, ja Suomen kansallismuseo ryhtyi mielellään yhteistyökumppaniksi. Vain muutamien viikkojen järjestelyjen jälkeen käynnistyivät Kansallismuseon kesäleirit.

Kahden kolmiviikkoisen leirin aikana yhteensä 180 Ukrainasta sotaa paennutta lasta osallistui päivätoimintaan Kansallismuseossa sekä retkille lähikohteisiin. Beredskapslyftet rekrytoi leirin ukrainalaiset ohjaajat, hekin sodan vuoksi Suomeen paenneita ammattilaisia, ja neuvotteli hankkeen rahoittajiksi yrityskumppaneita.

Suomen kansallismuseo tarjosi tilat toiminnalle: Kansallismuseon kaikki kokous- ja auditoriotilat sekä laaja, monipuoliseen liikuntaan soveltuva pihapuisto varattiin leirejä varten, ja toimintaa järjestettiin myös Seurasaaren ulkomuseossa. Kansallismuseon yleisötyön ammattilaiset osallistuivat ohjelman suunnitteluun yhdessä leiriohjaajien kanssa. Lasten ruokailu järjestettiin yhdessä museon ravintolatoiminnasta vastaavan Kanrestan kanssa. Kansallismuseon osalta lasten tukeminen kriisien kohdatessa jatkuu niin ikään tohtori Haukion suojelemalla kirjoituskampanjalla Unicefin yhteistyökumppanina.

Suomen kansallismuseon tiedote kesäleireistä: 180 ukrainalaislasta vietti kesää Kansallismuseossa – lapset aloittavat koulunkäynnin Suomessa tällä viikolla

Asiasanat: Ukraina, Vyshyvanka, avustushankkeet, kriisinkestävyys, Jenni Haukio

Pääkuvan tiedot: Kesäleiriläiset viettivät Kansallismuseossa ja sen pihapuistossa aikaa oppien, pelaten ja leikkien. Kuva: Onni Vesa.