Pyhän Olavin merireitti vie ainutlaatuiselle merelliselle pyhiinvaellukselle saaristoon

Pyhä Olavi eli Olav Haraldinpoika oli vuosina 1015–1028 Norjaa hallinnut kuningas, joka vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa. Olav kuoli vuonna 1030 Stiklestadin taistelussa Nidarosin eli nykyisen Trondheimin pohjoispuolella. Pian kuoleman jälkeen Olavia alettiin pitää pyhimyksenä. Pyhästä Olavista tuli yksi Pohjoismaiden tärkeimmistä pyhimyksistä, jolle on omistettu paljon keskiaikaisia kirkkoja.

Merireitillä on useita Pyhään Olaviin liittyviä kohteita: Pyhän Olavin dominikaaniluostari Turussa, Nauvon ja Jomalan Pyhän Olavin kirkot, Lemböten kappeli, Paraisten kirkon Pyhää Olavia esittävä puuveistos. Turun tuomiokirkossa on entinen Pyhän Olavin sivukappeli.

Reitillä kuljetaan kävellen, mutta myös pyöräily on koko ajan suositumpaa. Lisäksi reitillä voi kulkea perinteisillä puuveneillä purjehtien. Matkaa on mahdollista tehdä myös meloen ja ratsastaen. Kaikki palvelut on merkattu digitaalisiin karttoihin, ja pyhiinvaeltaja voi myös ladata puhelimeensa virtuaalisen kävelysovelluksen. Reitti saa kävijöiltään hyvää palautetta laadukkaista palveluista.

”Vesielementti on Pyhän Olavin merireitillä ainutlaatuista. Suosikkejani ovat pienet saaret ja niiden kappelit. Upeita kohteita ovat esimerkiksi Aspö, Jurmo, Kökar ja Sottunga. Yksinkertaiset asiat ovat parhaita: hyvä tuore lähiruoka, lähelle tuleva puhdas luonto, paikalliset ihmiset, jotka auttavat ja toivottavat sinut tervetulleeksi koteihinsa, paikalliset papit, jotka keskustelevat pyhiinvaeltajien kanssa kirkoissa. Perinteisillä puuveneillä purjehtiminen vie ajassa taaksepäin ja tuo nykypäivään entisajan tapoja matkustaa saaristossa. ” kertoo James Simpson.

James Simpson kertoo, että kehittämistyössä tavoitteena on ollut luoda kestävä reitti, joka yhdistää pohjoismaiset yhteisöt yhteisen pohjoismaisen kulttuurihistorian kautta.

Pyhän Olavin merireittiä kehitettiin 2016–2020 Interreg Central Baltic -hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneita oli Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa. Paraisten kaupunki otti päävastuun reitistä hankkeen lopussa. Paraisten kaupunki on merireitin pääkehittäjä ja muun muassa ylläpitää nettisivuja ja digitaalisia karttoja sekä hakee rahoitusta. Interreg Central Baltic-hankkeen jälkeen reittiä on kehitetty opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä avustuksella. Ahvenanmaalla päätoimija reitillä on Jomalan kunta. Lisäksi mukana on vapaaehtoisia ja aktiivisia paikallisia seurakuntien pyhiinvaeltajaryhmiä.

”Yhteistyöverkostoa kehitetään edelleen.” sanoo James Simpson.

Kestävyys on merireitin vierailijoiden keskeinen arvo. Pyhän Olavin merireitti allekirjoitti toisena Suomessa Glasgown julistuksen matkailun ilmastotoimista (the Glasgow Declaration on Climate Action in Tourism) ja reitti on aktiivisesti mukana Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelmassa. Reitin yrityksiä kannustetaan hankkimaan ympäristösertifikaatti. Reitin varrella olevat hotellit ja ravintolat ovat paikallisessa omistuksessa, ja ne ovat tärkeä osa paikallistaloutta.

”Olemme myös yrittäneet viestiä pyhiinvaeltajille, miksi kestävät ja vastuulliset palvelut eivät voi aina olla kaikista halvimpia palveluita.” sanoo James Simpson.

Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman tavoitteena on muun muassa kehittää kulttuuriperintöön perustuvaa kestävää matkailua, lisätä tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä sekä vahvistaa kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Ensimmäinen sertifioitu kulttuurireitti on Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, joka sai sertifikaatin vuonna 1987. Euroopan neuvoston sertifioitujen kulttuurireittien määrä on kasvanut jo neljäänkymmeneenkahdeksaan. Yksi niistä on St. Olav Ways eli Pyhän Olavin reitti. Muita kulttuurireittejä on kehitetty esimerkiksi teollisen perinnön, viikinkien, esihistoriallisen kalliotaiteen, arkkitehtuurin ja historiallisten puutarhojen ympärille.

James Simpson toteaa, että Euroopan neuvoston kulttuurireittisertifioinnissa on kyse ennen kaikkea laadullisesta kehitysprosessista:

”Se on rohkaissut meitä olemaan osallistavia kehityksessämme, erityisesti työskennellessämme lasten ja nuorten parissa. Mielestäni tämä on melko ainutlaatuinen lähestymistapa matkailun kehittämisessä, etenkin alueella, jolla matkailulla on suuri, sekä positiivinen että negatiivinen, vaikutus paikalliseen väestöön.”

Simpson toteaa myös, että Euroopan neuvoston sertifiointi on tuonut reitille lisää kulttuurihistoriallista sisältöä ja näkyvyyttä.

Pyhiinvaelluskauden valtakunnallista avaajista vietetään Paraisilla ja Korppoossa lasten pyhiinvaelluspoluilla 13.5.2023 klo 11. Turun tuomiokirkon pyhiinvaeltajien ja pyhiinvaelluskauden siunaustilaisuus striimataan klo. 10-10:30.

Pyhiinvaellus Turun tuomiokirkolta Kökarin saarelle 5.-9.6.2023

Pyhän Olavin päivää vietetään 29.7.2023 Paraisten kirkossa konsertilla.

Kesällä 2023 Paraisten, Nauvon, Korppoon ja Houtskarin paikallisissa museoissa voi tutustua keskiaikaa esitteleviin näyttelyihin.

Pyhän Olavin merireitin verkkosivut

Cultural Routes of the Council of Europe programme

Euroopan neuvoston kulttuurireitit Museoviraston sivuilla

Asiasanat: kulttuurireitit, matkailu

Pääkuvan tiedot: Retkeilijöitä Pyhän Olavin merireitillä. Kuva: Stefan Bremer