2023 / Valokeilassa

Paikallismuseoissa hoidetaan kulttuuriperintöä vapaaehtoisesti

Jonina Vaahtolammi

Suomen sadoissa paikallismuseoissa tallennetaan ja esitellään kulttuuriperintöä vapaaehtoisten yhdistystoimijoiden ja kuntien voimin. Kotiseutumuseoissa, erikoismuseoissa ja muissa paikallisissa museoissa hoidetaan museokokoelmia, järjestetään tapahtumia ja tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia kulttuuriperinnön parissa niin paikallisille asukkaille kuin kulttuurista kiinnostuneille matkailijoille. Museoviraston kokoama paikallismuseotilasto esittelee Suomen paikallismuseoiden toimintaa ja niiden aktiivista työtä kulttuuriperinnön parissa.

Paikallisen perinteen esittelystä eri teemojen museoihin

Paikallismuseot ovat pääosin yhdistysten vapaaehtoisvoimin tai kuntien sivutoimisesti ylläpitämiä museoita: kotiseutumuseoita, erikoismuseoita ja muita paikallisesti merkittäviä museoita. Kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä paikallismuseoita on Suomessa yli 700, sekä näiden lisäksi satoja yksityisomistuksessa olevia kokoelmia ja museoita.

Yleisimpiä paikallismuseoita ovat kotiseutumuseot, jotka esittelevät tietyn paikkakunnan tai alueen kulttuuriperintöä, perinteistä esineistöä ja entisajan elinkeinoja ja elämää. Museoviraston vuonna 2022 toteuttaman paikallismuseoiden toimintaa koskeneen kyselyn perustella noin 70 prosenttia Suomen paikallismuseoista on kotiseutumuseoita. Museovirasto toteuttaa kyselyn paikallismuseoille noin viiden vuoden välein.

Paikalliseen kulttuuriperintöön keskittyvien kotiseutumuseoiden lisäksi eri alojen paikallismuseoita löytyy joka makuun: sotahistorian museoita, tekniikan alan museoita, puutarha- ja siirtolapuutarhamuseoita, musiikki- ja sairaalamuseoita. Eri teemoista kiinnostuneille paikallismuseot tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita ja harrastuksen syventämismahdollisuuksia ympäri Suomen.

Paikallismuseot elävät ajassa ja uusia museoita perustetaan säännöllisesti innokkaiden aktiivien voimin eri teemojen ympärille. Monet kotiseutumuseot saivat alkunsa 1940–50-luvuilla sotien jälkeen heränneessä huolessa perinteisen suomalaisen maaseutuyhteiskunnan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Viime vuosina on puolestaan syntynyt uusia museoita esimerkiksi punkmusiikin tai romaniperinteen esittelyn tarpeesta. Myös digitaalisuus tuo uusia muotoja ja mahdollisuuksia kulttuuriperinnön esittelyyn ja museotoimintaan, ja esimerkiksi muutamat paikallismuseot toimivat vain verkossa.

Tarjolla merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä kulttuuriperinnön parissa

Paikallismuseoiden toiminnan pyörittämiseen ja kokoelmien hoitoon osallistuu niin palkattua työvoimaa kuin suuri joukko vapaaehtoisia. Suuressa osassa paikallismuseoita palkattua henkilökuntaa työskentelee lähinnä kesäaikaan avoinnapidon ja opastuksen parissa, mutta joissain museoissa on ollut mahdollisuus palkata henkilökuntaa myös ympärivuotisesti.

Vapaaehtoistyön määrä paikallismuseoissa on merkittävä ja sillä on suuri merkitys paikallisessa kulttuuriperintötyössä. Museoviraston paikallismuseoille tekemään kyselyyn vastanneissa reilussa 300 museossa vapaaehtois- ja talkootyötä teki vuonna 2021 yli 3100 henkeä, yhteensä noin 118 000 tuntia. Keskimäärin vapaaehtoistyötä tehtiin noin 500 tuntia museota kohden ja noin 38 tuntia yhtä vapaaehtoistyöntekijää kohden. Ilahduttavaa oli, että vapaaehtoistyötä tehtiin 10 000 tuntia enemmän kuin edellisenä tilastointivuotena 2015, vaikka koronapandemia vaikutti edelleen vuoden 2021 toimintaan.

Tekijöilleen vapaaehtoistyö paikallismuseossa tarjoaa merkityksellistä tekemistä, yhdessäoloa samanhenkisten ihmisten kanssa ja mahdollisuuden uusien taitojen oppimiseen. Merkityksellinen työ tärkeäksi koetun aiheen parissa saa aktiivit sitoutumaan museon ylläpitämiseen ja sen toiminnan järjestämiseen, mutta toiminnan pitää myös olla hyvin suunniteltua ja vapaaehtoisten erilaiset lähtökohdat huomioivaa.

Vapaaehtois- ja talkootyön voimin tehdään paikallismuseoissa esimerkiksi museorakennusten kunnossapitoa ja korjauksia, museoalueen ylläpitoa ja siistimistä sekä järjestetään tapahtumia. Myös kokoelmien hoidossa riittää runsaasti erilaisia tehtäviä, niin luetteloinnin kuin digitoimisen parissa. Lisäksi monen paikallismuseota ylläpitävän kotiseutu- tai museoyhdistyksen toiminta pyörii pitkälti vapaaehtoisten aktiivien varassa.

Museoviraston kyselyssä paikallismuseoiden edustajilta kysyttiin myös museotyön vaikutuksista. Vaikuttavimmaksi työksi koettiin historiaan liittyvän tiedon välittäminen museokävijöille ja etenkin koulu- ja päiväkotiryhmille. Myös työ paikallisen historian ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja sen vaikutus paikallisen identiteetin vahvistamiselle nousi esiin. Vaikuttavaksi koetun työn parissa tehty vapaaehtoistyö on mielekästä ja innostavaa myös tulevaisuudessa.

Paikallismuseoiden toiminnan aktiivisuus kuitenkin myös vaihtelee: aktiivisia vapaaehtoisia voi olla vaikea löytää ja museon toiminta hiipuu, kun aiemmat puuhaihmiset ikääntyvät tai väsyvät. Museoyhdistysten toimintaan voi olla haastavaa löytää yhdistyksen pyörittämisen hallitsevaa ja jaksavaa väkeä. Lisäksi viime aikoina koronapandemia on hankaloittanut kokoontumista omalta osaltaan.

Vaikka moni kyselyyn vastanneista kertoi viime vuosien vapaaehtoistyön haasteista ja talkoolaisten kaikkoamisesta, oli mukana myös yhdistyksiä ja museoita, jotka iloitsivat saaneensa työhön mukaan uusia nuoriakin aktiiveja. Erityisesti nuoremman sukupolven digitaalista osaamista toivotaan paikallismuseoihin ja sen varaan lasketaan paljon, koska digitaaliset palvelut ovat entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa.

Kestävää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Paikallismuseot ja niiden piirissä tehty vapaaehtoistyö ovat hyvä esimerkki kestävästä kulttuuriperintötyöstä. Paikallismuseoissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja samalla sosiaalista kestävyyttä, korjataan museorakennuksia perinteisin menetelmin ja samalla ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi, sekä edistetään kulttuurista kestävyyttä vaalimalla paikallista kulttuuriperintöä asukkaat mukaan ottaen.

Paikallismuseoissa tehdään kulttuuriperintötyötä myös Faron puiteyleissopimuksen ja tuoreen kulttuuriperintöstrategian hengessä: ne tarjoavat osallisuuden mahdollisuuksia monimuotoisen kulttuuriperinnön parissa. Paikallismuseotoiminnan erityislaatuisuus ja vahvuus piileekin juuri osallisuudessa, vapaaehtoisuudessa ja lähtökohdiltaan yhteisöllisessä toimintatavassa. Yhteisöllisyys edellyttää kuitenkin jatkuvasti uusia tekijöitä ja paikallismuseoiden kannattaa kertoa osallistumisen mahdollisuuksista avoimesti ja aktiivisesti, jotta tekijöitä riittää myös tulevaisuudessa.

Parhaimmillaan paikallismuseot ovat paikkakunnan yhteisiä kohtaamispaikkoja ja aktiivisia toimintakeskuksia, joihin eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset ovat tervetulleita osallistumaan ja myös itse järjestämään toimintaa. Suuntaa sinäkin tulevana kesänä tutustumaan paikallismuseoon ja jos kaipaat merkityksellistä vapaaehtoistyötä, kysäise samalla, tarvitaanko museolla uusia apukäsiä.

Linkit

Museotilasto.fi, Paikallismuseotoiminta Suomessa vuonna 2021

Tilastokortti: Suomen paikallismuseot 2021

Asiasanat: museot, paikallismuseot, kotiseutumuseot, vapaaehtoistyö, osallisuus, yhteisöt, museotilasto, tilastot

Kuvitukset: Riku Ounaslehto