10 vuotta ja miljoonia löytöretkiä

Juhlinnan kohde on luotu yhdessä: jo 450 museota, kirjastoa ja arkistoa tarjoavat aineistojaan löydettäviksi Finnan kautta. Ilman organisaatio- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä kaikille yhteistä palvelua olisi ollut mahdotonta kehittää.

Finnan nykyiset mittasuhteet saanut toiminta tuntui kaukaiselta tavoitteelta, kun palvelu oli vuonna 2014 ollut käytössä ensimmäisen kalenterivuoden. Eri organisaatioiden aineistot yhdistävässä Finna.fissä aineistomäärä oli kyllä jo 9 miljoonaa ja organisaatioiden omia Finna-hakupalveluita oli julkaistu 14, mutta käyttöluvut olivat nykyiseen verrattuna vaatimattomia. Vuoden 2014 mittaan kaikki näkymät keräsivät 1,2 miljoonaa käyntiä. Seuraavina vuosina Finna kasvoi kohisten. Vuonna 2022 Finnan 124 hakupalvelussa vierailtiin yli 50 miljoonaa kertaa.

Finna.fin kautta löytöretkiä voi tällä hetkellä tehdä yli 17 miljoonan aineiston pariin, joista liki 3 miljoonaa on avoimesti verkossa saatavilla. Suomalaisten museoiden panos digitalisaatioon näkyy Finnassa nimenomaan kenen tahansa saatavilla olevina digitaalisina aineistoina, sillä yli puolet tästä aineistoryhmästä tulee palveluun museoilta.

Verkossa avoimesti saatavilla olevien aineistojen määrä tulee jatkossakin kasvamaan, sillä uusia aineistontarjoajia tulee mukaan Finnaan tällä hetkellä eniten museoista. Lisäksi jo mukana olevat organisaatiot kasvattavat tarjontaansa jatkuvasti.

Digitaalisen kulttuuriperinnön avoin saatavuus on paras tapa hyödyntää digitalisaatiota siten, että jokaisen oikeus yhteiseen kulttuuriperintöön toteutuu ja kulttuuriperinnön vaikuttavuus on mahdollisimman suurta. Tämä edellyttää toki, ettei lainsäädännöstä tai eettisistä näkökulmista nouse estettä avoimuudelle.

Erityisesti museot ovat viime vuosina ryhtyneet suositusten mukaisesti merkitsemään digitaaliset aineistonsa selkein, kansainvälisesti yhdessä sovituin käyttöoikeustiedoin. Finnasta löytyykin ilahduttavasti jo yli miljoona avoimen kulttuurin lisenssein merkittyä aineistoa. Ne on tarjottu käyttöön siten, että niiden muokkaaminen ja kaupallinen jatkokäyttö ovat mahdollisia.

Kaikkea aineistoa ei luonnollisesti voi avata jatkokäytettäväksi. Jos tekijänoikeuden suoja-aika on voimassa, tulee sopia siitä, että aineistot voivat ylipäätänsä olla Finnassa saatavilla. Kuvaston ja Museoliiton Taidekokoelmat verkossa -sopimus on helpottanut museoiden kokoelmiin kuuluvien suomalaisten taiteilijoiden tekijänoikeuksien alaisten teosten julkaisemista verkossa. Niin avointa kuin mahdollista, niin rajoitettua kuin tarpeen, on hyvä ohjenuora kulttuuriperinnön avoimuudelle.

Pohja Finnan onnistumiselle luotiin Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa, jonka asiakasliittymäksi Finna kehitettiin. Hanke perustui kulttuuriperintöorganisaatioiden edustajien, sidosryhmien ja digitaalisten ratkaisujen asiantuntijoiden laajaan yhteistyöhön. Vastaava yhteistyö on ollut myös Finnan ylläpitäjän Kansalliskirjaston toimintamalli, kun hankkeesta on siirrytty vakiintuneeseen palveluun ja Finnasta on tullut keskeinen osa kulttuuriperintö- ja kirjastoalan digitaalista infrastruktuuria.

Sekä tietojärjestelmien että tiedon yhteentoimivuus on edellytys sille, että kokoelmadata päivittyy sadoista museoiden, arkistojen ja kirjastojen järjestelmistä Finnaan ja että se voidaan yhtenäistää haettavaan muotoon. Yhteentoimivuutta ei synny ilman yhteisistä asioista keskustelua ja sopimista. Aihepiiriin liittyvän yhteistyön syventäminen onkin havaittu tarpeelliseksi niin toimialojen välillä kuin toimialakohtaisesti. Tuore esimerkki tästä on museoiden TAKO Tech -ryhmän käynnistäminen tänä keväänä.

Parhaimmillaan Finna tuo esiin kulttuuriperintö- ja kirjastoalan mittavan työpanoksen ja voimavarat, joita ala voi yhteiskunnalle digitaalisesti tarjota. Tämä on vaatinut valtavasti osaamista ja kehittymistä kaikilta Finnaan tavalla tai toisella osallistuvilta.

Myös uusia mahdollisuuksia avautuu jatkuvasti, ja 10-vuotisjuhlavuonna Finnassa kirkastetaankin yhteistä kuvaa tulevaisuudesta. Työn alla on palvelun vision päivitys, johon kerätään Finna-organisaatioiden näkemyksiä. Tavoitteena on huomioida maailmassa tapahtuvat muutokset ja varmistaa, että Finna palvelee myös jatkossa sekä mukana olevien organisaatioiden että käyttäjien tarpeita.

Kirjoittaja on Finnan johtava palvelusuunnittelija Kansalliskirjastossa.

Linkit

Finnan visio 2025: Kulttuuri- ja tiedeaineistot osallistavasti ja älykkäästi yhteiskunnan käyttöön.

Finnan suunnitelmat ja raportit.

Kansallinen digitaalinen kirjasto: Loppuraportti hankekaudelta 2014–2017.

Asiasanat: Finna, kulttuuriperintöorganisaatiot, avoimet aineistot, digitaalinen kulttuuriperintö

Pääkuvan tiedot: Finnan 10-vuotisjuhlavuoden tunnus.