2022 / Valokeilassa

Museoviraston arkeologit kaivautuivat Senaatintorilla 1600-luvulle

Marianna Niukkanen & Heli Lehto

Senaatintorin katukiveyksen alta löytyi Museoviraston arkeologisissa kaivauksissa 1600−1800-luvun Helsinkiä. Snellmaninkadun varrella on ollut neljä raatihuonetta, Helsingin yliopiston edessä puinen Ulrika Eleonoran kirkko ja hautausmaa 1600−1700-luvuilla. Hautoja tutkittiin lähes 300 ja niitä löytyi päällekkäin jopa yhdeksästä kerroksesta, kertovat tutkija Heli Lehto ja yli-intendentti Marianna Niukkanen Museovirastosta.

Helsingin kaupunki perustettiin vuonna 1550 Vantaanjoen suuhun Koskelan kylän paikalle. 1640-luvun alkupuolella Helsinki siirrettiin Vironniemelle parempien satamaolosuhteiden äärelle. Kaupungin keskusta sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla. Historiallisten karttojen perusteella tiedetään, että torin itälaidalla on sijainnut 1600- ja 1700-luvuilla kaupungin suurtori ja eri ikäisiä raatihuoneita sekä isovihan aikana venäläisten kenttälinnoitus. Länsilaidalla on ollut kirkko ja sen ympärillä kirkkomaa, johon tuli haudatuksi tuhansia kaupunkilaisia noin 150 vuoden aikana. Torin keskiosassa oli asuinkortteleita.

Suurtori (nyk. Senaatintori) Carl Ludvig Engelin maalauksessa vuonna 1816
Suurtori (nyk. Senaatintori) Carl Ludvig Engelin maalauksessa vuonna 1816. Oikealla raatihuone, vasemmalla päävartio. Päävartion takana näkyy Ulrika Eleonoran kirkon torni. Tämä näkymä on nykyisen Aleksanterinkadun ja Snellmaninkadun kulmauksesta luoteeseen.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Suurtori (nyk. Senaatintori) Carl Ludvig Engelin maalauksessa vuonna 1816.
Suurtori (nyk. Senaatintori) Carl Ludvig Engelin maalauksessa vuonna 1816. Ulrika Eleonoran kirkko oikealla, raatihuone vasemmalla ja raatihuoneen takana kellotapuli. Keskellä Suurkadun (nyk. Aleksanterinkadun) kivirakennuksia. Tämä näkymä on nykyisen Kirkkokadun ja Unioninkadun kulmasta kohti Katajanokkaa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Museovirasto teki Helsingin Senaatintorilla arkeologisia kaivauksia kahtena syksynä, 2020 ja 2021. Tutkimukset tilasi Helsingin kaupunki torivalaistuksen uusimisen takia. Kaivauksilla työskenteli enimmillään kymmenen arkeologia. Ensimmäisenä syksynä torille avattiin tulevien valaisinpylväiden paikalle kuusi kaivausaluetta, joiden kunkin koko oli 5 m x 5 m. Kolme näistä alueista sijaitsi torin itälaidalla Valtioneuvoston linnan edessä ja toiset kolme länsilaidalla Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä. Toisena syksynä valvottiin valaistuksen rakentamiseen liittyviä kaivutöitä eri puolilla torialuetta.

Kaivuutöitä yöllä syksyllä 2021
Raitiovaunukiskojen kohdalla kaivuutyöt tehtiin yöllä syksyllä 2021.
Kuva: Heli Lehto / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Tutkija Heli Lehto harjaa esiin mukulakiveystä Hallituskadun varrella syksyllä 2021.
Tutkija Heli Lehto harjaa esiin mukulakiveystä Hallituskadun varrella syksyllä 2021.
Kuva: Marianna Niukkanen / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut

Raatihuoneiden jäljillä

Uuteen Vironniemen Helsinkiin rakennettiin heti raatihuone ja kirkko. Suuri osa kaupungista paloi jo 1654 ja uudestaan isovihan aikana vuonna 1713, jolloin vetäytyvät ruotsalaiset polttivat koko kaupungin ennen venäläisten miehittäjien saapumista. Kaupunki ja sen tärkeät rakennukset jouduttiin siis rakentamaan monta kertaa uudestaan. Torin itälaidan kaivausalueelta 3 tutkittiinkin purku- ja palokerroksia, jotka pystyttiin yhdistämään näihin kahteen paloon ja varhaisimpien raatihuoneiden jäännöksiin. Lisäksi löytyi pätkä kallion päälle rakennettua kivijalkaa, jonka päällä oli säilynyt tiilistä muurattua lattia- ja seinärakennetta. Tämä oli jäännös Helsingin viimeisestä raatihuoneesta, joka rakennettiin edellisiä raatihuoneita pohjoisemmaksi 1800-luvun alussa.

Karttakuva
Karttakuvassa on asemoitu Senaatintorin vanhoja rakenteita historiallisista kartoista kantakartalle ja merkitty vuoden 2020 kaivausalueet. Kantakartta Helsingin kaupunki. Historiallisten karttojen asemointi Teemu Mökkönen. Karttakuva Heli Lehto.
Vuonna 1804 rakennetun raatihuoneen perustus on kaivettu esiin syksyllä 2021.
Vuonna 1804 rakennetun raatihuoneen perustus on kaivettu esiin syksyllä 2021.
Kuva: Heli Lehto / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Vuoden 2020 alueen 3 paksut purku ja palokerrokset erottuvat hyvin alueen profiilissa
Alueen 3 profiilissa erottui paksuja purku- ja palokerroksia syksyllä 2020.
Kuva: Heli Lehto / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut

Helsinkiläisten kirkkomaa

Torin länsilaidalla kaivettiin vuosina 1640–1790 käytössä olleen hautausmaan alueella. Siellä tutkittiin yhteensä lähes 300 hautaa tai haudan osaa. Niistä ylimmät olivat vain noin 40 cm nykyisen torikiveyksen pinnan alapuolella. Erityisesti kirkkomaan eteläosassa hautauksia oli erittäin tiiviisti enimmillään jopa yhdeksässä kerroksessa.

Puiset arkut olivat pitkälle maatuneita ja vainajien jäänteetkin huonosti säilyneitä. Luututkijan tekemä analyysi kertoo mm. vainajien sukupuolijakaumasta, kuoliniästä ja terveydentilasta. Lapsikuolleisuus oli entisajan Helsingissä hyvin korkea. Luissa näkyy viitteitä sairauksista, vammoista ja puutoksista ruokavaliossa. Myös raskas fyysinen työ näkyy luissa lihasten kiinnityskohdissa. Kun luut on tutkittu, ne luovutetaan Helsingin Seurakuntayhtymälle, joka hautaa ne uudestaan Malmin hautausmaalle.

Kristillisen hautaustradition mukaisesti haudoissa ei juurikaan ollut esineitä. Pienten lasten haudoissa oli kuitenkin taidokkaasti metallilangoilla kirjailtuja ja muuten koristettuja kankaita sekä hautaseppeleitä. Yhdellä aikuisella vainajalla oli jalassaan nahkakengät, ja toisen matkaan oli laitettu kolikko vuodelta 1636. Kolikon vuosiluku kertoo siitä, että hauta oli alueen varhaisimpia.

Kirjailtua kangasta, joka löytyi lapsen haudasta
Kirjailtua kangasta, joka löytyi lapsen haudasta, kaivetaan esiin vuonna 2020.
Kuva: Marianna Niukkanen / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Hopealangalla kirjailtua kangasta on kaivettu esiin lapsen haudasta vuonna 2020.
Hopealangalla kirjailtua kangasta on kaivettu esiin lapsen haudasta vuonna 2020.
Kuva: Marianna Niukkanen / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut

Kaivaukset vahvistivat aiempien tutkimusten tavoin tietoa, että Senaatintorilla ja sen lähiympäristössä on hyvin säilyneitä arkeologisia jäännöksiä siellä, missä moderni rakentaminen ei ole niitä tuhonnut. Torin ylimmät kerrostumat ovat tuhoutuneet 1800-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana, kun uuden paraatitorin aluetta tasattiin. Hautoja on torin länsipuoliskolla kiveyksen alla edelleen paljon jäljellä, eikä torin keskiosassa sijainneita asuinkortteleita ole vielä päästy kunnolla tutkimaan. Ehkä siihen vielä joskus tarjoutuu tilaisuus.

Linkit

Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut

Museoviraston arkeologisten kenttäpalveluiden Facebook-sivu

Arkeologiset kenttäpalvelut Instagramissa

Kaivausraportit

Tietoa verkossa: #senaatintorinkaivaukset2020, #senaatintorinkaivaukset2021

Asiasanat: arkeologia, muinaisjäännökset, arkeologit, kaivaukset, arkeologiset kaivaukset, arkeologiset tutkimukset, kenttätyöt, kenttäpalvelut, kenttätutkimukset, tilaustutkimukset, inventoinnit, kenttäarkeologit, rakentaminen, Helsinki, Senaatintori, Suurtori, Ulrika Eleonoran kirkko, hautausmaa, kirkkomaa, haudat, raatihuoneet, kaupunkiarkeologia, historiallisen ajan arkeologia, historiallinen aika

Pääkuvan tiedot: Vanhemmat kunnallistekniikan rakenteet loivat omat haasteensa kaivamiselle. Apulaistutkija Milla Airosalmi kaivaa esiin telekaapeleiden betoniarkun alla säilyneitä hautoja Senaatintorilla syksyllä 2021. Kuva: Marianna Niukkanen / Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut