Museokenttä osana tietoon luottamisen kulttuuria

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tutkittu tieto rakentuu jo tiedetyn päälle löytäen muotonsa vuoropuhelussa, joka pyrkii ottamaan huomioon mahdollisimman monta eri näkökulmaa. Se tavoittelee objektiivisuutta, mutta samalla tunnistaa ja tunnustaa syntykontekstinsa. Pirstaloituneen tiedonvälityksen aikana tutkitun tiedon rinnalla huomiosta kilpailevat kuitenkin myös vaihtoehtoiset faktat.

Vaihtoehtoisilla faktoilla tarkoitetaan tahallaan tai tahattomasti vääristyneitä tietoja, jotka liittyvät olennaisesti yhä enemmän esillä olevaan tiedevastaisuuteen. Tutkijat ovat puhuneet jopa totuuden jälkeisestä ajasta, jossa mielipiteet ovat tutkittua tietoa tärkeämpiä. Lähivuosien tiedekriittisen liikehdinnän kenties näkyvimpänä kasvona on toiminut Donald Trump, jonka kaltaisten faktakriitikoiden arvostelusta osansa saavat niin media, tutkimus kuin asiantuntijatkin.

Vaihtoehtoiset tiedot eivät ole syntyneet samojen kriteerien pohjalta kuin tieteellisesti tuotettu tieto, joka kestää kritiikin ja vaatii sitä tullakseen luotettavaksi. Internetissä mielipiteet ja jopa valheet on mahdollista verhota näennäiseen asiantuntijuuteen, eikä tämän verhon läpi ole helppoa nähdä. Tunteisiin vetoavat moninaisten motiivien tiedot tarjoillaan suodattamattomina ja omia ennakkokäsityksiä tukeva informaatio vetää ymmärrettävästi puoleensa.

Pahimmassa tapauksessa kovaa vauhtia leviävät vaihtoehtoiset faktat muovaavat vuorovaikutuksissa rakentuvaa todellisuuden luonnetta ja etäännyttävät ihmisiä toisistaan. Jotkut jäävät tai jättäytyvät keskustelukulttuurin ulkopuolelle, koska oma todellisuuden konstruktio on niin kaukana yleisesti hyväksytystä, että rakentava keskustelu ja yhteistyö näyttäytyy mahdottomana. Faktoista tulee yhdentekeviä ja ympäröivästä informaatiosta valitaan ne osat, jotka resonoivat itsessä.

Purematta ei tule niellä, mutta tukitun tiedon syntyprosessin tunteminen auttaa luottamaan tieteeseen ja asiantuntijatyöhön, joiden avulla tehdään pitkäjänteistä ja ymmärrystä lisäävää työtä. Vaikka tieto ja todellisuus rakentuvat sosiaalisesti, ei totuudessa ole kyse mielipiteistä. Tutkittuun tietoon luottamista tulee tukea monialaisella yhteistyöllä, jossa myös kulttuuriperintöalalla ja museoilla voi olla merkittävä rooli.

Museot ovat täynnä tietoa meistä ja muista. Modernit museot eivät kuitenkaan ole vain tiedon säilömisen paikkoja, vaan ne myös heijastavat arvojamme ja ohjaavat katsettamme kohti tulevaa. Museoalalla onkin tärkeää pysähtyä alati pohtimaan sitä, miten ja missä museot voivat luotettavina asiantuntijaorganisaatioina osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tiedolla vaikuttamiseen yhä voimakkaammin.

Museoihin luotetaan. Ollakseen luottamuksen arvoisia on museoiden puntaroitava tarkkaan mitä näytetään ja millä perustein. Kuten kaikkea historiassamme ei voida pitää hyvänä tai säilyttämisen arvoisena, ei myöskään kaikkia tietoja voida tuoda osaksi museotoimintaa.

Luotettavuuden saavuttamiseksi tarvitaan lähdekriittisyyden lisäksi avointa keskustelua esimerkiksi omistajuudesta, osallisuudesta ja valta-asetelmista. Kuten kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden, myös museoiden pitää pyrkiä sortavia rakenteita purkavaan, kulttuurista monimuotoisuutta juhlistavaan sekä saavutettavuuden eri tasot huomioon ottavaan toimintaan.

Museoiden tieto on kulttuuriperintöä, jolla on voima muuttua ymmärrykseksi ja hyväksynnäksi. Kun aiemmin kertomatta jääneet tarinat tulevat nähdyiksi ja vahvempien alle jääneet äänet kuulluiksi, on myös marginaaliin jääneiden helpompi luottaa ympäristöönsä ja osallistua rakentavaan vaikuttamiseen. Inklusiivinen ja luotettava museotoiminta voikin toimia yhtenä välineenä kohti tietoon luottamisen kulttuuria, jonka avulla voidaan edistää tasa-arvoa ja kestävän kehityksen eri tasoja.

Vuosittain järjestettävillä Museoalan Teemapäivillä paneuduttiin tänä vuonna asiantuntijapuheenvuorojen ja keskustelujen kautta tietoa koskeviin kysymyksiin. Tämän kirjoituksen innoittajana toimineiden Teemapäivien taustalla vaikutti halu tuoda kulttuuriperintöalan tutkittu tieto ja osaaminen yhä kiinteämmin osaksi yhteiskunnallisten murrosten ja haasteiden ratkaisuja. Museoalan Teemapäivien koosteen ja tallenteen löydät Museoviraston verkkosivuilta.

Teemapäivät olivat osa Tutkitun tiedon teemavuotta, joka oli opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke.

Lewandowski, Stefan & Ullrich K.H Ecker & John Cook 2017: Beyond Misinformation. Understanding and Coping With the “Post-Truth” Era. Journal of Applied Research in Memory and Cognition. 6 (4), s. 353–359.

Wikforss, Åsa 2020: Vaihtoehtoiset faktat (Alternativa fakta). Helsinki: Aula & Co.

Asiasanat: Tutkittu tieto, tiede, tutkimus, internet, disinformaatio, Museoalan Teemapäivät

Pääkuvan tiedot: Luonnontiedon tunti. Kuva: Yrjö Yli-Vakkuri, 1939. Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Yrjö Yli-Vakkurin kokoelma.