Millainen on kulttuuriperinnön asenneilmasto ja miten sitä tutkitaan?

Ensimmäinen kulttuuriperintöä koskeva barometri toteutettiin vuonna 2017 Museoviraston ja ympäristöministeriön tilauksesta. Barometrin voi nähdä osana pidempää kulttuuriperintöpoliittista kehityskaarta, jossa hallinto on tunnistanut tarpeen tarkemmalle tiedolle ihmisten arvostuksista, näkemyksistä ja muutoksista niissä. Taustalla on ollut kansalaisten yhä suurempi merkitys kulttuuriperinnön vaalijoina ja tiedon tuottajina. Kysely toistettiin vuonna 2021, kolmantena tilaajana opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kyselyn ydinsisältö on säilynyt samana, jolloin on mahdollista tarkastella pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Myös ajankohtaisia teemoja voidaan nostaa esiin. Tällä kertaa barometriin lisättiin osallistumista, kestävää kehitystä ja matkailua koskevia kysymyksiä.

Kulttuuriperintöbarometri mittaa yli 18-vuotiaiden manner-Suomessa asuvien henkilöiden kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä koskevia arvoja ja asenteita. Tutkimus toteutettiin Kantar TNS Oy:n Gallupin Forum verkkopaneelissa. Kyselyyn osallistui 11.–24.8.2021 yhteensä 2031 henkilöä.

Kyselyllä selvitetään siis eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien ihmisten käsityksiä kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä. Tuloksia voidaan tarkastella hyvin monesta näkökulmasta, esimerkiksi vastaajiin liittyviä taustatietoja (ikä, sukupuoli, asuinpaikka, ammattiryhmä, koulutustausta, taloudellinen tilanne, puoluekanta) käyttäen. Barometri on aineisto, joka mahdollistaa tarkemman tutkimisen ja tulkinnan sekä vertailun muihin havaintoihin ja aineistoihin. Sen tuloksia voidaan syventää yhdistämällä niitä muihin alaa kuvaaviin aineistoihin ja tutkimuksiin, selvityksiin, indekseihin, tilastoihin ja toimintaympäristökatsauksiin. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi kulttuuriperintöalaa koskevassa päätöksenteossa ja alan kehittämisessä.

Seuraavassa muutamia havaintoja Kulttuuriperintöbarometrin 2021 tuloksista.

Kattavimpana havaintona voi pitää sitä, että asenteet kulttuuriperintöä kohtaan ovat varsin myönteisiä. Esimerkiksi suuri enemmistö (88 %) vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, näistä jopa 51 prosenttia erittäin tärkeänä. Vain kahdeksalle prosentille kulttuuriperinnön säilyttäminen ei ole lainkaan tai ei kovin tärkeä asia.

Ikäryhmien välillä on eroja: nuorimmista vastaajista (alle 30-vuotiaat) 75 prosenttia pitää säilyttämistä tärkeänä, kun taas osuus vanhimmista (yli 65-vuotiaat) on jopa 96 prosenttia. Alle 30-vuotiaista asia ei ole kovin tai lainkaan tärkeä 16 prosentille. Myös väitteeseen ”Kulttuuriperinnön vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja” yhtyminen on sitä suurempaa mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.

Asuinpaikka ei näytä vaikuttavan vahvasti näkemyksiin kulttuuriperinnön säilyttämisen tärkeydestä. Suur-Helsingin alueella asuvista 91 prosenttia näkee asian tärkeänä, muissa kaupungeissa osuus on 87 prosenttia ja maaseudulla asuvista 88 prosenttia.

Koulutus sen sijaan kytkeytyy voimakkaasti kulttuuriperinnön säilyttämiseen: jopa 95 prosenttia akateemisesti koulutetuista vastaajista pitää sitä tärkeänä, vastaavan lukeman ollessa peruskoulutuksen saaneilla 82 prosenttia. Peruskoulutuksen saaneissa oli myös eniten henkilöitä, jotka eivät osanneet sanoa kantaansa. Ammattiryhmistä kulttuuriperinnön säilyttäminen saa yksimielisimmän tuen yrittäjiltä ja eläkeläisiltä.

Kulttuuriperintöpolitiikan yksi keskeinen tavoite on vähintään vuosikymmenen ajan ollut kansalaisten osallistuminen ja sen vahvistaminen. Kulttuuriperintöbarometriin sisältyy osallisuutta, vastuita ja panostamisen tapoja koskevia kysymyksiä ja väitteitä. Niiden tulokset herättävät kysymyksiä, joihin on jatkossa syytä pureutua tarkemmin.

Vastaajat ovat sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen kuuluu pääasiassa viranomaisten, kansalaisten ja myös yhteisöjen vastuulle. Aikaisempaa useampi näkee huolehtimisen kuuluvan ensisijaisesti yhteisöjen tai asianharrastajien vastuulle. Aikaisempaa harvempi on puolestaan sitä mieltä, että kansalaiset ovat tärkeimpiä vastuunkantajia asiassa. Vähiten kulttuuriperinnön huolehtimisen katsotaan kuuluvan yritysten vastuulle. Taustatekijöistä hajontaa näkyy tarkasteltaessa tuloksia esimerkiksi taloudellisen tilanteen ja ilmoitetun äänestyskannan näkökulmista.

Vuoteen 2017 verrattuna yhä useamman mielestä kulttuuriperinnön määrittely kuuluu asiantuntijoille (nousu 36 prosentista 44 prosenttiin). Väitteestä on eri mieltä 20 prosenttia. Reilu kolmannes haluaisi, että itsellä olisi suurempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä kulttuuriperintöä suojellaan, ja vajaa kolmannes haluaisi vaikuttaa enemmän siihen, mitä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ja mitä se on. Hieman yli viidennes ei halua vaikuttaa määrittelyyn. Jopa 45 prosenttia arvioi, ettei tuota itse tietoa kulttuuriperinnöstä. Vain 21 prosenttia arvioi olevansa aktiivisesti mukana kulttuuriperintöä koskevassa toiminnassa, eri mieltä on 54 prosenttia vastaajista.

Myös halukkuus käyttää aikaa kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen (vapaaehtoistyö, talkoot, harrastus, sosiaalinen media yms.) näyttäisi olevan laskussa: mieluisimpiin panostamisen tapoihin sen valitsi vuonna 2017 noin 38 prosenttia ja vuonna 2021 enää noin 31 prosenttia vastaajista. Osallistuminen ja ajan käyttäminen on hieman aktiivisempaa vanhimmassa ikäryhmässä (yli 65-vuotiaat), naisilla sekä maaseudulla asuvilla.

Barometrit ovat asenteiden ja näkemysten ilmapuntareita. Miten kulttuuriperinnön asenneilmasto kehittyy lähitulevaisuudessa? Miten näkemykset vastuista ja osallistumisen mahdollisuuksista muuttuvat? Näkyvätkö esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen vaikutukset jatkossa vahvemmin? Entä kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön vaalimisen suhde? Näistä asioista saamme toivottavasti tietoa seuraavien barometrien myötä. Analyysejä syventävälle tutkimusjulkaisulle olisi myös tarvetta. Senkin aika voisi olla kolmannen barometrin yhteydessä, kenties vuonna 2025.

Kulttuuriperintöbarometri - Museovirasto

Tutkimus: Yhdeksän kymmenestä pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä - Onko Instagram tulevaa kulttuuriperintöä? (valtioneuvosto.fi)

Asiasanat: kulttuuriperintö, arvostus, kulttuuriperintöbarometri, barometri, tutkimus

Pääkuvan tiedot: Kulttuuriperintöbarometri kertoo myös ajassa muuttuvista käsityksistä siitä, mitä kulttuuriperintö on.