2022 / Valokeilassa

Miljoona kuvaa lintuperspektiivistä

Jaana Onatsu

Ilmakuvaaja Hannu Vallas on lentänyt yli kaksi miljoonaa kilometriä ja ottanut yli miljoona ilmakuvaa: metsiä, järviä, rannikkovesiä, tuntureita ja soita, mutta myös peltoja, teollisuuslaitoksia, kyliä ja kaupunkeja. <br><br>Silmiä hivelevän kaunista Suomea linnun silmin. Vallaksen ilmakuvakokoelmaan kuuluvat myös ainutlaatuiset kuvasarjat luovutetusta Karjalasta ja itsenäistyneestä Virosta 1990-luvun alussa, kertoo Museoviraston intendentti Jaana Onatsu. Vallaksen ilmakuvat ovat osa Museoviraston kuvakokoelmia.

Miljoona kuvaa lintuperspektiivistä

Hannu Vallas aloitti lentämisen ja valokuvaamisen 1960-luvun lopulla Satakunnan lennostossa Porissa. Hän vastasi tiedustelu-upseerina hävittäjälentolaivueessa valvontalentojen ilmakuvauksesta ja dokumentoinnista sekä kuvatulkinnasta. Jäätyään reserviin vuonna 1986 Vallas perusti Lentokuva Hannu Vallaksen. Esikuvikseen Suomi-kuvan tallentajina Vallas nimeää muun muassa I. K. Inhan, Samuli Paulaharjun, Matti Poutvaaran ja Karhumäen veljekset.

Vallas on ottanut ilmakuvia pääasiassa omalla osakkuuskoneellaan työtoverinaan lentäjä. Kun koneessa on kaksi henkilöä, toinen tarkkailee erilaisia esteitä, kuten tietoverkkojen lisäännyttyä mastoja. Parhaimpina kuvauspäivinä lennettiin kahdeksan tuntia. Kuvat otettiin 60–600 metrin korkeudesta pysty- ja viistokuvauksena.

Museoviraston Kuvakokoelmat hankki omistukseensa ilmakuvaaja Hannu Vallaksen filmikauden kokoelman vuonna 2018 ja digitaalisten kuvien kokoelman vuonna 2019. Yhteensä näissä kokoelmissa on yli miljoona ilmakuvaa eri puolilta Suomea, rajantakaisesta Karjalasta ja Virosta. Ilmakuvakokoelmat ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävät. Niihin on tallentunut ympäristömme muutos 1970-luvulta tähän päivään.

Saarikosken kanavan rakentaminen Iisalmessa 6.10.1998.
Saarikosken kanavan rakentaminen Iisalmessa 6.10.1998. Ilmakuvia käytetään mm. kaavoituksen ja rakennussuunnittelun apuna. Kuva: Lentokuva Hannu Vallas / Lentokuva Hannu Vallaksen kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat, kuvanumero RHO469735

Ainutlaatuiset kuvasarjat rajantakaisesta Karjalasta ja Virosta

Vallas otti vuosina 1993 ja 1994 ainutlaatuiset kuvasarjat rajantakaisesta Karjalasta ja Virosta. Hän pääsi ensimmäisenä länsimaisena kuvaajana dokumentoimaan luovutetun Karjalan pitäjiä ilmasta. Kuvia kertyi noin 1 500. Kymmenisen paikkakuntaa jäi dokumentoimatta, koska Laatokan eteläpuolella lähellä Pietaria ei saanut kuvata. Vallas kuvasi ensimmäisenä myös itsenäistyneen Viron ilmasta. Näitä kuvia on kokoelmassa 450.

Viipuri 25.9.1994.
Viipuri 25.9.1994. Kuva: Hannu Vallas / Lentokuva Hannu Vallaksen kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat, kuvanumero KY157:94817:129

Saksalaiset ottivat Suomen ensimmäiset ilmakuvat

Historian ensimmäiset ilmakuvat otettiin kuumailmapalloista. Armeijat ottivat ilmakuvaukset käyttöön 1859 Ranskan, Italian ja Itävallan sodassa. Myös Amerikan sisällissodasta 1862 on ilmakuvia.

Suomen ensimmäiset ilmakuvat ottivat saksalaiset kansalaissodan aikana. He auttoivat valkoisia suomalaisia valvomalla Venäjän laivastoa, kertomalla Suomenlahden jäätilanteesta ja paljastamalla punaisten ryhmityksiä. Sisällissodan jälkeen saksalaiset perustivat Koiviston Kirkniemeen lentoaseman, mutta vetäytyivät sieltä Brest-Litovskin rauhansopimuksen jälkeen syksyllä 1918.

Ilmavoimat otti ilmakuvia jo 1920-luvulla myös lehtiä ja kirjoja varten. Oy Sääski aloitti 1920−30-lukujen taitteessa ilmakuvien ottamisen uutisiin ja mainoksiin. Veljekset Karhumäki, joka kuvasi 1930-luvulta alkaen, oli pitkään ainoa ilmakuvausta järjestelmällisesti harjoittanut yritys maassamme.

Svartholman linnoitus Loviisassa 12.5.2003.
Svartholman linnoitus Loviisassa 12.5.2003. Kuva: Lentokuva Hannu Vallas / Lentokuva Hannu Vallaksen kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat, kuvanumero RHO125409:1

Vallaksen perintö

Maiseman, luonnon ja rakennetun ympäristön muutokset näkyvät hyvin ilmakuvissa. ”Suomi ja sen luonnonkauneus, perinnemaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö ovat olleet työni kohteina, ja niistä toivon voivani jättää jälkipolville perinnön”, sanoo Hannu Vallas.

Lentokuva Hannu Vallaksen filmikauden kokoelma muodostuu lähinnä dioista ja videoista, jotka on järjestetty vuosittain ja kuvaustapahtuman mukaan. Pieni määrä Hannu Vallaksen ilmakuvia on avattu verkkoon, ja niitä voi ladata vapaasti CC BY 4.0 -lisenssillä Museoviraston Finna-palvelusta. Laajemman digikuvakokoelman siirto Museoviraston kokoelmahallintajärjestelmään on aloitettu. Tarkoituksena on avata lisää Vallaksen ilmakuvia Finna-palvelussa. Kuvien julkaisu verkossa lisää kokoelmien käyttöä ja sitä kautta kulttuuriperinnön arvostusta. Museoviraston kuvakokoelmia voi myös tilata katsottaviksi Museoviraston tutkijasaliin (Sturenkatu 2a, Helsinki).

Sallivaaran poroerotuspaikka Inarissa 12.4.1999.
Sallivaaran poroerotuspaikka Inarissa 12.4.1999. Kuva: Lentokuva Hannu Vallas / Lentokuva Hannu Vallaksen kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat, kuvanumero RHO124388:1

Linkit:

Hannu Vallaksen ilmakuvakokoelma Finnassa

Museoviraston Kuvakokoelmat

Museoviraston Kuvakokoelmien asiakaspalvelu

Kuvakokoelmat Facebookissa

Kuvakokoelmat Instagramissa

Asiasanat: ilmakuvat, ilmakuvaus, ilmavoimat, lentäminen, Karjala, Viro, kulttuuriympäristö, rakennuskulttuuri, kulttuurimaisemat, maisemat, maisemakuvaus, rakennushistoria, Museoviraston Kuvakokoelmat, valokuvaus, valokuvat, valokuvaajat, kokoelmat, kuvakokoelmat, kuva-arkistot

Pääkuvan tiedot: Kaukaan paperitehdas Lappeenrannassa 5.11.2008. Kuva: Jussi Kirjasniemi / Lentokuva Hannu Vallas / Lentokuva Hannu Vallaksen kokoelma / Museoviraston Kuvakokoelmat, kuvanumero RHO469737:9