2022 / Näkökulma

Majakkalaiva Kemi - valtakunnallisesti merkittävä museolaiva

Johanna Aartomaa

Majakkalaiva Kemin iso restaurointiurakka on loppusuoralla, ja Suomen merimuseon kokoelmaan kuuluva laivaharvinaisuus avataan pitkän tauon jälkeen yleisölle. Artikkeli kertoo kelluvan kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja säännöllisen ylläpidon merkityksestä. 

Majakkalaiva Kemi - valtakunnallisesti merkittävä museolaiva

Kemi on Suomen viimeinen toiminnassa ollut majakkalaiva. Porissa vuonna 1901 valmistunut alus turvasi merenkulkua vuosikymmenten aikana monella Suomen rannikon matalikolla. Aluksen viimeisin asemapaikka oli Kemi, jonka edustalla majakkalaivan valo vilkkui vuoteen 1974 saakka. Vuodesta 1960 lähtien lajinsa ainoana työtehtävissä ollut alus päätettiin museoida.

Alus avattiin kunnostettuna yleisölle kuitenkin vasta vuonna 1989. Se oli nähtävillä Helsingin Hylkysaaressa 2000-luvun alkuun asti, jolloin sisätilojen huono kunto pakotti sulkemaan aluksen. Pitkät ajat yleisön ulottumattomissa kertovat ylläpidon haasteista. Nyt aluksen restauroinnin ja avaamisen yleisölle mahdollistaa hallituksen lisätalousarviosta Museovirastolle myönnetty rahoitus. Merikeskus Vellamon museoaluslaituriin Kotkaan sijoitettava Kemi on osa Suomen merenkulun kansalliskokoelmaa sekä valtakunnallisesti merkittävimpiä museoaluksia. Se symboloi valtiollista merenkulkua ja merenkulun turvallisuutta.

Tieto auttaa säilyttämään 

Kemin eteen oli työskennelty jo vuosia mm. uusimalla aluksen kunnon kannalta keskeinen puukansi ja kunnostamalla lyhtykoju. Nyt loppusuoralla olevaan hankkeeseen sisältyi mm. restaurointisuunnittelu, aluksen rungon korjaus telakalla ja sisätilojen restaurointi.

Työskentelyn pohjaksi arkkitehtitoimisto Livadylta tilattiin historiaselvitys. Tutkimukseen ja arkistolähteisiin perustuva tieto niin aluksen historiallisista kerrostumista kuin vanhan aluksen materiaaleista ja niiden korjausmenetelmistä on tärkeää suunnittelulle ja onnistuneelle toteutukselle. Vastaavaa selvitystä ei ole tehty aiemmin Suomessa.

Huolella tehty Kemin historiaselvitys on hyvä malli myös muiden museoalusten tutkimukseen ja restaurointiin. Historiaselvitys on luettavissa Museoviraston verkkosivuilla.

01 1 20201130 102249 PL
Majakkalaiva Kemi Suomenlinnan historialliselle kuivatelakalle tullessaan marraskuussa 2020.
Kuva: Päivi Lepistö. Suomen merimuseo.
01 2 20210621 140843 PL
Majakkalaiva Kemi telakoinnin jälkeen kesäkuussa 2021
Kuva: Päivi Lepistö. Suomen merimuseo.

Telakointi pitää pinnalla 

Majakkalaiva Kemi oli kunnostettavana Suomenlinnassa historiallisella kuivatelakalla 2020–2021. Keskeisimpiä töitä olivat runkolevytyksen syöpymien korjaukset ja kölitukkien uusiminen sekä aluksen pintakäsittely kauttaaltaan. Runkotöiden lisäksi kunnostettiin erilaisia rakenteita ja uusittiin aluksen masto takilointeineen. Restauroinnista ja telakoinnista voi lukea tarkemmin Tekniikan Waiheita -julkaisun artikkelista.

Pilssi ennen kunnostusta.
Pilssi ennen kunnostusta. Keskellä kaarten päällä on maston kenkä, johon aluksen masto tukeutuu.
Kuva: Päivi Lepistö. Suomen merimuseo.
Ankkurikettinkiä ja uuden maston alaosa kunnostetussa pilssissä.
Ankkurikettinkiä ja uuden maston alaosa kunnostetussa pilssissä.
Kuva: Päivi Lepistö. Suomen merimuseo.

Aluksen palattua telakalta Kotkaan restaurointitöitä on jatkettu mm. yleisön kulkureitille valituissa tiloissa. Talven 2021–2022 töihin kuuluvat mm. LVIS-työt. Telakoinnin jälkeen keskeistä onkin aluksen olosuhteiden hallinta.

”Laivan kaltainen kelluva museoesine eri materiaaleineen on altis jatkuvasti muuttuville olosuhteille, ja säilyttämisen haastetta pyritään hoitamaan pitkäjänteisellä työllä. Tavoitteena on, että Museoviraston kelluvat museoalukset telakoidaan noin kymmenen vuoden välein ja muuta ylläpitoa tehdään säännöllisesti korjausvelkaa kasvattamatta”, kertoo erikoisasiantuntija Päivi Eronen Museovirastosta.

Työtehtävät aluksen ympärillä ovat osoittautuneet tärkeiksi tilauksiksi erilaisille alan toimijoille. Tulevaisuudessakin museolaivat työllistävät monenlaisia osaajia, sillä jatkuva ylläpito ja säännölliset telakoinnit ovat kustannustehokkain tapa ylläpitää kelluvaa kulttuuriperintöämme ja sen hoidossa tarvittavaa erityisosaamista.

Kuvassa hyttikannen käytävä
Aluksen sisätilat vaativat mittavaa restaurointia ennen yleisölle avaamista. Kuvassa hyttikannen käytävä. Kuva: Päivi Eronen, Museovirasto.

Museolaiva on elämys 

Kunnostuksen jälkeen Suomen merimuseon kokoelmaan kuuluva majakkalaiva avataan yleisölle Kotkassa. Yleisön päästessä Kemille on alus restauroitu perusteellisesti ja sinne on toteutettu kokonaisvaltainen käyntikokemus, jossa palataan 1960-luvun kesiin merellä. Tunnelmaa tukee äänimaailma, jossa laivan miehistö pääsee ääneen.

Osalle kävijöistä laivavierailun arvo muodostuu taiten restauroiduista yksityiskohdista, osalle aidon työ- ja asuinpaikkana käytetyn laivainteriöörin tunnelmasta ja joitain voivat puhutella vaikkapa mummolamuistoja herättelevät kahvikupit ja rätisevä radio. Olennaista on, että voimme tarjota merkityksellisiä kohtaamisia eri aikojen ihmisten välillä.

Kahvikuppi Majakkalaiva Kemistä
Majakkalaiva Kemin esinekokoelma kootaan eri säilytyspaikoista Suomen merimuseoon Kotkaan, luettelointitietoja tarkistetaan ja esineet kuvautetaan. Esinekokoelma avataan Finna.fi -palvelussa. Kokoelmaan kuuluu mm. monenlaisia kahvikuppeja. Kuva: Matti Kilponen. Suomen merimuseo.

Linkit