Museovirasto avustaa kulttuuriperinnön hoitoa ja kestävää käyttöä

Museoviraston vuosittain jakamat valtionavustukset ovat erityisavustuksia, joita voidaan hakemuksesta myöntää tarkoitukseltaan ja kestoltaan rajatulle hankkeelle. Osaa Museoviraston avustuksista voivat hakea vain yhteisöt, osaa sekä yhteisöt että yksityishenkilöt.

Vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston jaettavaksi 3 728 000 euron määrärahan. Tästä summasta jaettiin Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston kautta rakennusten entistämisavustuksia, Unescon maailmanperintökohteiden hoitoavustuksia, muinaisjäännösten hoitoavustuksia sekä kulkuvälineiden kunnostus- ja entistämisavustuksia yhteensä 2,297 miljoonaa euroa.

Hakemuksia saapui kaikkiaan 588 kappaletta, ja myönteinen päätös tehtiin 248 hakemuksesta. Myönnetyn avustuksen osuus oli 30–90 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Tyypillisiä avustettavia kohteita olivat arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten katon ja hirsirungon entisöintityöt, muinaismuistolailla suojeltujen muinaisjäännösalueiden saavutettavuuden parantaminen sekä kansallisesti arvokkaiksi luokiteltujen kulkuvälineiden säilyttäminen arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa.

Valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti viranomainen seuraa myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta eli avustuksen käyttöä ja toiminnan lopputulosta. Arvioitavana voi olla esimerkiksi vaikuttavuus, tuottavuus tai taloudellisuus sekä tasa-arvoon, kestävään kehitykseen tai ympäristövaikutuksiin liittyvät seikat. Viime kädessä arvioinnissa on kyse myönnettyjen avustusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamisesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on jotakin, mikä kohdistuu yhteiskuntaan laaja-alaisesti ja pitkäaikaisesti. Vaikuttavuutta tarkastellaan yleensä useiden toimijoiden näkökulmasta. Vaikuttavuus ilmentää sitä, millaisia vaikutuksia avustuksella tuettu toiminta saa aikaan kohteessa tiettynä ajanjaksona suhteessa valittuun vertailukohtaan. Kun vaikuttavuus on myönteistä, syntyy yhteiskunnallista hyötyä.

Museoviraston kulttuuriympäristökohteiden hoitoon, saavutettavuuteen ja säilymiseen myöntämät avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon kattavasti ympäri Suomen. Avustusten selkein lisäarvo syntyy siitä, että arvokkaita kohteita hoidetaan ja kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti.

Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten pienentyessä sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla tuetuilla hankkeilla on myönteistä vaikutusta korjaustöiden toteuttajien ja materiaalitoimittajien liiketoimintaan. Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy esimerkiksi säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia.

Taloudellisia vaikutuksia keskeisempiä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja ympäristöjen säilyminen käytössä, sekä kohteiden laadukkaaseen ylläpitoon liittyvän ymmärryksen, osaamisen ja tarvittavien materiaalien saatavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen.