2019 / Valokeilassa

Kolmiulotteisia museoesineitä voi pian pyöritellä verkossa

Ismo Malinen

3D-mallinnuksella voidaan tehdä kolmiulotteinen malli niin maisemasta, rakennuksesta kuin merenpohjassa olevasta hylystäkin. Vuoden 2019 museohankkeissa esinekokoelmista tehdään 3D-malleja, joita voi tutkia tietokoneen näytöllä pyöritellen niitä vapaasti. 3D-mallin avulla museoesineestä voi myös tulostaa näyttelyyn kopion, jota on lupa koskea.

Brasilian Kansallismuseon ja Notre Damen katedraalin tuhoutuminen tulipaloissa olivat ikävä muistutus dokumentoinnin tärkeydestä ja 3D-mallinnuksen merkityksestä. Koska Notre Dame oli mallinnettu rakenteineen hyvin, sen 3D-malleja voidaan nyt hyödyntää uudelleenrakentamisessa. Useat Euroopan maat allekirjoittivat keväällä 2019 julistuksen yhteistyöstä kulttuuriperinnön digitoimiseksi. Julistuksessa 3D on nostettu tärkeäksi digitointitekniikaksi.

3D-mallinnusta on jo pitkään käytetty elokuvissa ja peleissä, mutta museoissa sitä on hyödynnetty vähemmän. Yksi ensimmäisistä museoesineiden 3D-mallintamisprojekteista oli Digitaalinen Michelangelo -projekti 1990-luvun lopussa. Laitteet ja menetelmät ovat kehittyneet vauhdilla 2010-luvulla, ja yksittäisiä kokeiluja on tehty myös muutamassa suomalaisessa museossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tunnisti 3D:n merkityksen, kun se myönsi avustuksia museokokoelmien digitointiin 3D-tekniikalla vuonna 2018. Museovirasto ja kahdeksan museota sai rahoituksen 3D-mallinnuksen kehittämiseen. Museoiden 3D-projektit ovat itsenäisiä. Turun yhteishanke sai määrärahan arkeologisten kokoelmien 3D-digitointiin, Teatterimuseo teatteripukujen 3D-digitointiin ja Museovirasto digitaalisen kulttuuriperintötiedon saatavuuden, käytettävyyden ja löydettävyyden sekä säilymisen ja laadun kehittämiseen. Perusohjeistus esinekokoelmien 3D-digitointiin laaditaan yhdessä.

Alla voit kokeilla, miltä 3D-malli näyttää. Paina play-ikonia ja voit liikutella esinettä pitämällä hiiren näppäintä pohjassa. Kuvaa saa suuremmaksi ja pienemmäksi hiiren rullalla tai nipistämällä kosketuslevyä kahdella sormella.


Miten tehdään virtuaalinen kopio menneisyydestä?

Nykyään älypuhelimiin on saatavissa useita sovelluksia, joilla puhelimen kameralla otetuista kuvista voi itse tuottaa 3D-malleja. Yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Museovirasto valitsi 3D-mallinnuksen menetelmäksi fotogrammetrian. Siinä yhdestä esineestä otetaan useita satoja korkearesoluutiokuvia, jotka mallinnusohjelma yhdistää 3D-malliksi. Jotta esinekuvasta saataisiin mahdollisimman täydellinen, valokuvaaja joutuu usein ottamaan vielä täydennyskuvia yksityiskohdista ja lisäämään ne ohjelmaan. Fotogrammetria on suosittu menetelmä, koska sitä voi käyttää tavallisella kamera- ja valaisinkalustolla. Menetelmä valittiin myös siksi, että se on joustava eri kokoisten mallien kuvantamisessa.

Museoviraston Kuvakokoelmien valokuvaaja käyttää 3D-kuvauksissa ammattikäyttöön tarkoitettua kameraa ja objektiiveja. Niiden lisäksi laatua parantavat säädettävä valaistus ja pyöröpöytä, jolle kuvattava esine sijoitetaan. Valmis malli ja sen tuottamiseen otetut valokuvat tallennetaan pysyvästi Museoviraston kokoelmanhallintajärjestelmään, joten työn tulokset säilyvät myös tulevaisuutta varten.

Tärkein asia 3D-mallinnusten tuottamisessa on hyvä etukäteissuunnittelu. Hyvin tehdystä mallista voi tehdä versioita eri tarpeisiin. Ensimmäiseksi on mietittävä, mihin 3D-mallia tarvitaan. Käyttötarkoitus voi olla esimerkiksi

  • konservoinnin tarpeet
  • dokumentointi
  • puuttuvien osien tai tukien tekeminen
  • 3D-tulostaminen
  • digitaalinen näyttely
  • opetuskäyttö
  • tutkimus.
Saviesine Alignment 1 Web
Kuvakaappaus fotogrammetria-ohjelmasta.
Kuva: Museovirasto

3D muuttaa menneisyyden käsin kosketeltavaksi

Vuoden 2019 museohankkeissa tehdään esinekokoelmista 3D-malleja. Esineiden koko tai sijainti eivät ole este. Niin merenpohjassa olevia hylkyjä kuin isoja rakennuksiakin voi mallintaa fotogrammetrian ja eri skannaustekniikoiden avulla.

Museovirasto on jo avannut pienen valikoiman 3D-malleja verkossa. Jatkossa 3D-esineitä voi tutkia museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisessä Finna.fi-palvelussa sekä Euroopan digitaalisen kulttuurin palvelussa, Europeanassa. Museovirasto kehittää yhteistyössä Finnan ja muiden museoiden kanssa ratkaisuja, joiden avulla 3D-mallien julkaiseminen on mahdollista ja kuka tahansa pääsee verkossa tutustumaan niihin.

Museoviraston pilottiprojekti on opettanut, miten monimutkainen prosessi 3D-museoesineiden tuottaminen, hallinta ja esittäminen on. Perinteiseen esineiden valokuvaamiseen, dokumentoimiseen ja ennen kaikkea esittämiseen verrattuna 3D tarjoaa isoja etuja. Siksi Museovirasto tarjoaa jatkossakin valituista museoesineistä 3D-malleja verkossa kaikkien iloksi ja hyödyksi.

Saviesine Wireframe Web
Kuvakaappaus fotogrammetria-ohjelmasta.
Kuva: Museovirasto

Lisätietoa

Museovirasto valitsi 3D-mallinnuksen menetelmäksi fotogrammetrian, missä yhdestä esineestä otetaan useita satoja korkearesoluutiokuvia, jotka mallinnusohjelma yhdistää 3D-malliksi. Kuvakaappaukset ovat fotogrammetria-ohjelmasta.

Artikkelissa esiintyvän saviesineen 3D-malli

Kaikki Museoviraston Kuvakokoelmien 3D-mallit

Finna

Europeana

Europeana Pro 3D