Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus – mitä eurooppalaisuus tarkoittaa Suomessa?

Kaikki mainitut kohteet ovat saaneet Euroopan komission myöntämän eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen. Suomi liittyi mukaan kulttuuriperintötunnukseen loppuvuonna 2018, ja nyt suomalaisillakin kohteilla on mahdollisuus hakea tunnusta. Samalla laitetaan pohdintaan, mitä eurooppalaisuus Suomen kulttuuriperintökohteissa oikeastaan tarkoittaa.

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus (European Heritage Label) on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi. Tunnuksen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Tunnuksessa painotetaan arvojen, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja solidaarisuuden, esiin nostamista ja edistämistä.

Tunnuksia on myönnetty vuodesta 2014, tähän mennessä 38 kohteelle. Luettelo kasvaa joka toinen vuosi. Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa. Lisäksi kohteita tulee kehittää pedagogisen hankkeen kautta. Tunnuksen saaneiden joukossa on rakennusperintöön, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön liittyviä kohteita sekä asiakirjoja.

Mitä eurooppalaisuus tarkoittaa Suomessa? Mikä on yhteistä laajemmassa kontekstissa? Voiko Suomi jollain tavalla haastaa eurooppalaista ideaa? Tunnuksen tavoitteena on herättää keskustelua siitä, mitä kulttuuriperintö ja eurooppalaisuus tarkoittavat meille. Toisaalta on mietittävä, minkälaisilla asioilla ja arvoilla Suomi haluaa näkyä muiden eurooppalaisten kohteiden joukossa.

Keskustelua on jo käyty yhdessä seminaarissa. Seuraava järjestetään 22.11.2019, jolloin kuullaan kokemuksia myös kansainvälisiltä vierailta. Vuoden 2020 aikana suomalaisten on mahdollista ehdottaa ja äänestää omia suosikkejaan eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen saajiksi osana laajempaa viestintäkampanjaa.

Suomi liittyi mukaan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen marraskuussa 2018. Museovirasto vastaa sen toimeenpanosta. Suomalaisilla kulttuuriperintökohteilla on mahdollisuus tehdä ehdotuksia tunnuksen saamiseksi. Suomessa esivalinnan tekee Museoviraston asettama ohjausryhmä, joka lähettää 1–2 hakemusta eurooppalaiselle raadille maaliskuussa 2021.

Suomessa on hyvä pohja ja asiantuntemusta ryhtyä toimiin. Jyväskylän yliopiston monivuotisessa EUROHERIT-tutkimushankkeessa tarkastellaan Euroopan unionin kulttuuriperintö- ja identiteettipolitiikkaa. Tutkimushankkeen empiirinen osuus kohdistuu Euroopan kulttuuriperintötunnukseen.

Mikä on meidän kohteemme tarina eurooppalaisesta näkökulmasta? Miten voimme tuoda sitä esiin ajankohtaisten, erityisesti nuorille suunnattujen projektien kautta? Euroopan kulttuuriperintötunnus mahdollistaa kulttuuriperinnön merkitysten tarkastelun uusista ja innovatiivisista näkökulmista. Samalla osallistuminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus on kiinnostava mahdollisuus. Sen avulla on mahdollista herättää laajaakin keskustelua eurooppalaisista arvoista ja historiasta osana erilaisten kohteiden kansallista tarinaa. Keskustelu, yhteistyön ja näkyvyyden lisääminen kulttuuriperinnölle on tämänkin prosessin ytimessä.

Euroopan komission European Heritage Label-sivut

EUROHERIT-hankkeen sivut

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote liittymisestä

Seminaaritallenne 13.3.2019 järjestetystä tilaisuudesta:

Asiasanat: Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus, European Heritage Label, eurooppalaisuus, kulttuuriperintö

Pääkuvan tiedot: Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus