Rakennettu ympäristö tasa-arvon edistäjänä

JOS PÄÄTÖKSET rakennusten ja ympäristöjen tulevaisuudesta viipyvät, myös ylläpitoa ja korjaamista siirretään. Lopulta lasketaan, onko kannattavampaa purkaa kuin säilyttää. Rakennusten kohtalosta päätettäessä voi unohtua, miksi hyvinvointiyhteiskunta on aikanaan rakentamiseen investoinut ja mitä rakentamisella on saavutettu.

Suomessa on totuttu siihen, että julkiset palvelut ovat lähellä kotia tai ainakin turvallisen matkan päässä. Tämä olikin 1900-luvun hyvinvointivaltion rakentajien päämäärä. Kattava ja kaikille tasa-arvoinen palveluverkosto on vasta puoli vuosisataa vanha, mutta tulokset herättävät kunnioitusta: koulutustasomme, tasa-arvomme ja eliniän odotteemme ovat kansainvälisten vertailujen kärjessä.

Miten tässä onnistuttiin? Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut mittaamattoman suuri panostus, arvioidaan investointi sitten euroina tai hallinnon, asiantuntijoiden ja rakentajien työpanoksena. Julkiset palvelut taattiin lainsäädännöllä. Valtio linjasi, ohjasi ja tuki rakentamista. Perusteluissa korostuivat tavoitteiden yhteiskunnallinen merkitys, tasa-arvopyrkimys ja kehitysaluepolitiikka.

Julkisilla varoilla toteutetut 1900-luvun jälkipuolen ympäristöt ovat hyvinvointi-Suomen määrätietoisesti rakentamia, eivät sattumalta syntyneitä. Rakentamisen taustalla ovat terveyden, hyvinvoinnin ja kasvatuksen tutkimus ja sosiaalipolitiikka: takaamalla kaikille samat mahdollisuudet on haluttu ehkäistä ongelmia. Tämä on aivan yhtä ajankohtaista nyt ja tulevaisuudessa kuin se oli 1900-luvun jälkipuolellakin.

Rakennukset vaativat jatkuvaa huoltoa ja korjaamista, joka pätevimmillään perustuu rakentamisen, käytön ja korjausten historian tuntemiseen. Hyvinvointi-Suomea symboloivan rakennusperinnön onnistuneesta säilyttämisestä ja toiminnallisesta uudistuksesta on rohkaisevia esimerkkejä, samoin uuden ilmanvaihtotekniikan sovittamisesta olevaan rakennukseen. Näissä hankkeissa on piirteitä niin muuttamisesta, säilyttämisestä kuin suojelemisestakin – siis kestävästä kehityksestä.

Kestävä kehitys on vastuunkantoa. Vaikka rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen maksavat, ei ympäristön ja palvelun säilymisen arvoa voi mitata vain ylläpitokustannuksella. Purkaminen ja uudisrakentaminenkin ovat kalliita ja kuormittavat ympäristöä.

Museovirasto on julkaissut verkkosivuillaan tietoa koulu- ja terveydenhuollon rakennuksista sekä liikuntaympäristöistä. Tällä vuosikymmenellä Museovirasto toteuttaa lisää Rakennettu hyvinvointi -teemahankkeita, jotka paneutuvat muun muassa kaavoitukseen sekä alue- ja asuntorakentamiseen. Tutkimukset tarjoavat välineitä ympäristöjen arviointiin ja paikallisiin tutkimuksiin, onnistuneet korjausesimerkit vaihtoehtoja ongelmanratkaisuun.

Tieto auttaa arvioimaan tuttua koulua, sairaalaa ja liikuntapaikkaa myös merkityksellisenä osana koko maan hyvinvoinnin kehitystä. Tiedon avulla voi koulun, terveyskeskuksen tai leikkipuiston ominaisuuksissa ja piirteissä nähdä myös rakentamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita, niin sisällöllisiä kuin yhteiskunnallisiakin. Parhaimmillaan tieto tukee hyvinvointi-Suomen rakennusten ja ympäristöjen arvostusta ja säilyttämistä.

Lisätietoa Rakennettu hyvinvointi -hankkeesta