Kohti vaikuttavampaa kulttuuriperintötyötä

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTTUESSA arvokas tienviitta muutoksen opastajaksi ovat omat sidosryhmät. Strategiatyön yhteydessä Museovirasto kysyi kulttuuriperintöalan sidosryhmiltään, onko viraston työ menossa oikeaan suuntaan ja minkälaisena yhteiskunnallisena toimijana nämä haluaisivat viraston nähdä.

Sidosryhmien joukosta poimittiin sekä vanhoja tuttujen että uudenlaisten ryhmien edustajia. Kysely tehtiin kulttuuriperinnön ja toiminnan vaikuttavuuteen liittyvien teesien tai väittämien kautta. Toimijoita pyydettiin miettimään kulttuuriperinnön tulevaisuutta sekä Museoviraston roolia, tarkoitusta ja tapoja tehdä merkityksellisiä asioita yhteiskunnassa. Ajatuksena oli kartoittaa sidosryhmien näkemyksiä siitä, miten kulttuuriperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan vahvistaa.

Sidosryhmiä pyydettiin ensin valitsemaan kahdestatoista Museoviraston strategiaprosessin aikana esiin nousseesta väittämästä mielestään tärkeimmät. Lisäksi heitä pyydettiin kertomaan kolme tärkeintä periaatetta tai tapaa, jolla Museovirasto voi parhaiten edistää kulttuuriperinnön yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 57 vastaajaa eli noin 30 % tavoitellusta ryhmästä. Kaksitoista väittämää asetettiin järjestykseen sen mukaan, kuinka moni vastaaja oli väittämän valinnut ja kuinka tärkeänä sitä pitänyt. Avoimia vastauksia käytiin läpi Museoviraston uutta strategiaan rakennettaessa. Sidosryhmien ajatukset toiminnan tavoitteista vahvistivat strategiatyössä jo syntyneitä ajatuksia mutta nostivat myös esille virastossa vähemmän esillä olleita, sidosryhmille tärkeitä tavoitteita.

Sidosryhmien näkemyksen mukaan Museoviraston tulee olla kulttuuriperinnön suojelun vahva toimija. Oli odotettua, että tämä viraston perustehtävänä pidetty tavoite nousee kyselyssä esiin, mutta sen suuri merkitys tuli ehkä kuitenkin yllätyksenä. Vaikka suojelu voidaan joskus nähdä vähemmän ihmisläheisenä, se mielletään myös hyvän yhteiskunnan peruselementiksi, ja hyvä niin. Suojelu on Museoviraston strategiassa korvattu käsitteellä huolenpito, mutta kulttuuriperinnön vaalimisen merkitys on edelleen strategiassa keskeisenä tavoitteena.

Kaksi muuta kyselyssä tärkeänä pidettyä tapaa tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä olivat kulttuuriperinnön avoin saatavuus kaikille sekä kulttuuriperinnön merkitys moniäänisen ja kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan tukemisessa. Museoviraston näkökulmasta nämä kaksi teemaa ovat enemmänkin viraston perinteisestä roolista ulos kasvamista, ja ne ovat myös sukua keskenään. Kulttuuriperinnön avoin saatavuus nähtiin jopa tärkeämpänä kuin kulttuuriperinnön suojelu. Sen sijaan asiantuntijuuden, niin tärkeää kuin se onkin, ei pitäisi olla ainoa vaikuttava asia toiminnassa, vaan siitä tulisi siirtyä enemmän yhdessä ja vuoropuheluna tehtävään kulttuuriperinnön määrittelyyn. Haasteena on löytää ja kehittää toimintamalleja, joilla vuoropuhelu mahdollistetaan aidosti ja vaikuttavasti.

Museovirasto lähtee uuden strategiansa avulla vahvistamaan toimintaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä ajatusta kulttuuriperinnöstä yhteiskunnallisena voimavarana. Tavoitteemme on, että kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua kulttuuriperinnön määrittelyyn, vaalimiseen sekä sen käyttämiseen itselle merkityksellisten asioiden toteuttamisessa. Suojelu ja tallentaminen ovat Museoviraston tärkeitä tehtäviä, mutta tapojen, joilla asioita edistetään, tulee kehittyä ja muuttua ajassa.